Mille luokka-asteelle Kumon Japanese F -materiaali on tarkoitettu?
Kumon-materiaalien etenemisessä on kaksi päälinjaa.
Ensimmäinen on kunkin materiaalin likimääräinen luokka-aste: F-materiaalit vastaavat luokkaa 6. Ei kuitenkaan ole kovin montaa ihmistä, joka aloittaa Kumonin 6. luokalla, ja vaikutelma on, että volyymivyöhykkeellä ovat ne, jotka oppivat F-materiaalit noin 4. tai 5. luokalla.
Toinen ohje on se, ovatko oppilaat "pitkälle edistyneellä tasolla". Kumon palkitsee ne, jotka oppivat yli kolme luokka-astetta eteenpäin, "Highly Advanced Learner Award" -palkinnolla "Highly Advanced Category" -luokassa. Voit saada tämän palkinnon, jos suoritat F-materiaalin 3. luokalla, joten jos opettelet F-materiaalia ennen 3. luokkaa, voit olettaa, että edistyt melko nopeasti.
Mikä on Kumon Japanese F -oppimateriaalin sisältö?
Kumon Japanin F-materiaalit on jaettu F I- ja F II-materiaaleihin. Tarkistetaan ensin F I -materiaali.
Kehitetään kykyä hahmottaa tarkasti, mihin lauseen direktiivit viittaavat. Harjoitetaan kykyä tulkita tekstin ilmaisujen mukaisesti (parafraasi, esimerkki, kuvaus, metafora). Viljelemään kykyä kirjoittaa vastauksia, jotka vastaavat kysymysten muotoa. Kuudennen luokan 181 kanji-merkistä opiskellaan 90 uutta kanji-merkkiä sanaston laajentamiseksi. Lisäksi oppilaat kertaavat FI:ssä opittuja kanji-merkkejä käyttäen lähtökohtana idiomaattisia lauseita.
Opiskelijat oppivat erilaisia parafraasin muotoja, kuten indikatiivia, parafraasia, esimerkkiä, kuvausta ja metaforaa.
Tämän jälkeen opiskellaan FII-materiaalia.
Tämä on kokonaisvaltaista lukemisen opiskelua, jossa tiedostetaan lauseiden johdonmukaisuus, jota on kehitetty D I:stä F I:een. Opiskelijat kehittävät kykyä lukea ja ymmärtää lauseita, joissa on suurempi yhteenkuuluvuuden tunne. Kuudennen luokan 181 kanjista 91 uutta kanjia opiskellaan sanavaraston laajentamiseksi. Lisäksi oppilaat kertaavat FII:ssa opittuja kanjeja käyttäen lähtökohtana idiomaattisia lauseita.
Voidaan nähdä, että D-F etenivät yhden teeman "lauseiden yhtenäisyyden hahmottaminen" mukaisesti.
F-materiaali on yhteenveto lauseiden johdonmukaisuuden teemasta.
Kumon käsittelee joskus teemoja, jotka ulottuvat useamman kuin yhden luokka-asteen yli, lukuun ottamatta jakoa luokka-asteittain (aakkoset).
Esimerkiksi luokkien 7A ja 5A välillä käsitellään ääneen lukemista, luokkien 4A ja 2A välillä hiraganaa, luokkien A ja C välillä peruskielioppia ja luokkien D ja F välillä lauseiden yhteenkuuluvuutta. Nämä teemat ovat vain yksi osa aineistoa, ja vaikka rinnakkain opiskellaan muitakin asioita, kokonaiskuva muodostuu yhtenäistä aihetta käsittelevistä yhtenäisistä osioista.
On syytä huomata, että mitä pidemmälle koheesiojaksossa mennään, sitä enemmän teemaan kuuluvia pienempiä käsitteitä käsitellään.
Osioissa 4A-2A käsitellään hiraganaa, mutta puheosien mukaisessa järjestyksessä: substantiivit 4A:ssa, adjektiivit ja verbit 3A:ssa, partikkelit sekä äänteelliset ja äänteettömät äänteet 2A:ssa. Voit huomata, että jopa saman hiragana-aiheen sisällä käsitellään vähitellen harvemmin käytettyjä ja vaikeampia kohteita.
Samalla tavalla tämä F-materiaali on yhteenveto D-F:ssä käsitellystä lauseenrakenneaineistosta. Siksi voidaan sanoa, että se kattaa vaikeampaa materiaalia kuin D:ssä ja E:ssä käsitelty materiaali.
Käsitellyt käsitteet ovat vähäisempiä kuin D:ssä ja E:ssä käsitellyt käsitteet.
Mitä käsitteitä F-materiaalissa käsitellään?
D-aineistossa käsiteltiin käsitteitä "5W1H" ja "kysymys ja vastaus", kun taas E-aineistossa käsiteltiin käsitteitä "hahmojen toiminta ja tunteet", "tosiasiat, ajatukset ja mielipiteet" sekä "syy-seuraus-suhteet", joiden voidaan sanoa olevan tekstin pääaiheita.
F-aineisto käsittelee "direktiivejä, allitterointia, esimerkkejä, kuvauksia ja metaforia". Nämä ovat toki tärkeitä aiheita, mutta ne ovat selvästi vähäpätöisempiä käsitteitä kuin aiemmin.
Nämä käsitteet eivät ole yhtä vaikeita kuin pääkäsitteet. Sen määrittäminen, mihin indikatiivilla 'se' viitataan, ei ole sen vaikeampaa tai tärkeämpää kuin esimerkiksi "henkilöhahmojen toiminnan ja tunteiden" lukeminen. Periaatteessa sen oppimisen kustannukset eivät siis ole suuret.
On kuitenkin olemassa poikkeuksia. Tällaisia ovat tilanteet, joissa vähäisiä käsitteitä ei ole juurikaan tai ei lainkaan.
Jos luet tarinaa, on epätodennäköistä, että kiinnität huomiota "hahmojen toimintaan ja tunteisiin". Japanin kielen tunnilla opettaja luultavasti kysyy sinulta, ja on vaikeaa nauttia tarinasta ja jättää hahmojen tunteet huomiotta. Näin ei kuitenkaan ole, kun on kyse "viitteellisestä kielestä, allitteroinnista, esimerkeistä, kuvauksista ja metaforista". Vaikka et ymmärtäisikään, mitä 'se' tarkoittaa lauseessa, voit silti jossain määrin tulkita lauseen merkityksen.
Siksi on mahdollista, että joissakin tapauksissa et ole ollut tietoinen mistään direktiivistä, parafraasista, esimerkeistä, kuvauksista tai metaforista. Kun näitä käsitteitä esitellään F-materiaalissa, se voi tuntua pikemminkin hämmennykseltä kuin vaikeudelta, ja tämä voi olla oppimisen esteenä.
On tärkeää, että yksinkertaisten kirjojen lukemisesta on hyviä kokemuksia.
Tärkeää ei ole niinkään kokemus vaikeiden kirjojen lukemisesta kuin kokemus yksinkertaisten kirjojen lukemisesta niin, että käsitteet ymmärretään hyvin.
F-aineistossa esiintyvät käsitteet ovat vähäisiä, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ne olisi esiintyneet aiemmin lainkaan. Jopa alakoulun ala-asteen kirjoissa esiintyy kuvauksia ja metaforia.
Aikuisten kohdalla näitä ilmaisuja ei ohiteta, koska ne ovat yksinkertaisia lauseita. Mutta lapsille, erityisesti niille, jotka oppivat ennenaikaisesti, heidän lukemansa kirjat ovat haastavia. Heillä on niin paljon tekemistä käsitteiden ymmärtämisen ja kysymyksiin vastaamisen kanssa, että he eivät aina ymmärrä yksityiskohtaisia ilmaisuja.
Tämä ei ole lapsille ominainen ongelma. Se on kirjan vaikeustason ongelma. Jopa aikuiset ovat vaikeaa tekstiä lukiessaan liian kiireisiä yrittäessään ymmärtää pääajatuksen. On vaikeaa kiinnittää huomiota metaforiin, kuvauksiin ja rinnastuksiin. Vastaavasti lapsi, joka lukee tekstiä ymmärtämisensä äärirajoilla, ei pysty kiinnittämään huomiota hienompiin ilmaisuihin.
Jos kyse on kuitenkin kirjan vaikeustasosta, sitä ei ole vaikea käsitellä. Sinun tarvitsee vain alentaa kirjan vaikeustasoa.
Jos lapsi lukee liian helppoa kirjaa, vanhemmat voivat huolestua. Jos lapsi lukee vielä alakoulussa kuvakirjoja, on helppo ajatella, että jotenkin hänen pitäisi lukea kunnollisempia kirjoja. Lukemalla nykyiselle luokkatasolle sopivia yksinkertaisia kirjoja he voivat kuitenkin lukea vapaammin. Näin heillä on ylimääräistä aikaa kiinnittää huomiota yksityiskohtaisiin ilmaisuihin ja miettiä kirjan teemaa. Se mahdollistaa itsenäisen lukemisen.
Kun pystyy lukemaan itsenäisesti, vaikutukset eivät rajoitu vain pienten ilmausten ymmärtämiseen. Pystyt lukemaan syvällisemmin ja löytämään kirjat mielenkiintoisemmiksi. Ja jos he kokevat lukeneensa tarpeeksi yksinkertaisia kirjoja, he kiinnostuvat luonnostaan seuraavan tason kirjoista. Mahdollisuus lukea tarpeeksi tällaisia yksinkertaisia kirjoja on tärkeää F-aineiston läpikäymiseksi.