Millä luokkatasolla Kumon Japanese E -materiaaleja opiskellaan?
Kumon-materiaalien etenemisessä on kaksi päälinjaa.
Toinen on kunkin materiaalin likimääräinen luokkataso: koska E-materiaalit vastaavat tasoltaan 5. luokkaa, suurin osa niitä opiskelevista on myös noin 5. luokalla.
Toinen ohje on se, ovatko opiskelijat "pitkälle edistyneellä tasolla". Kumon tunnustaa ne, jotka ovat opinnoissaan vähintään kolme arvosanaa edellä, "Highly Advanced Learner Award" -palkinnolla "Highly Advanced Category" -luokassa. Voit saada tämän palkinnon, jos suoritat E-aineiston 2. luokalla, joten jos opiskelet E-aineistoa ennen 2. luokkaa, voit olettaa, että edistyt melko nopeasti.
Mikä on Kumon Japanese E -oppimateriaalin sisältö?
Kumon Japanin kieli on jaettu E I:een ja E II:een. Tarkistetaan ensin E I.
Opit konjunktioiden tyypit ja tehtävät ja kehität luetun ymmärtämisen taitojasi tietoisina konjunktiosuhteista. Opit lauseiden tyypillisistä konjunktioiden välisistä suhteista ja käytät niitä todellisessa luetun ymmärtämisessä. Opiskele 5. luokan 185 kanji-merkistä 90 uutta kanji-merkkiä laajentaaksesi sanavarastoasi. Myös homonyymien avulla oppilaat kertaavat kaikki E I:ssä opitut kanjit.
D-aineistossa oppilaat harjoittelevat lauseiden ymmärtämistä koheesion kannalta; E I-aineistossa he kehittävät kykyä ymmärtää koheesion ja yhteenkuuluvuuden välistä suhdetta. Sen lisäksi, että oppilaat ymmärtävät tapahtumia siinä järjestyksessä kuin ne on kirjoitettu, he työskentelevät myös erilaisten yhdyssuhteiden, kuten paradoksien ja esimerkkien kanssa.
Oppilaat kehittävät kykyään hahmottaa tekstin erilaisia suhteita keskittyen "hahmojen toimintaan ja tunteisiin", "tosiasioihin ja muihin kuvauksiin, ajatuksiin ja mielipiteisiin" sekä "syy-seuraussuhteisiin". Viljelevät kykyä vastata asianmukaisesti kysymyksiin, jotka edellyttävät perustelujen selittämistä. Viidennellä luokalla 185 kanji-merkistä tutkitaan 96:ta (mukaan lukien yksi uusi kanji-merkki kuudennella luokalla) sanaston laajentamiseksi. Lisäksi oppilaat kertaavat kaikki EII:ssä opitut kanjit käyttäen lähtökohtana homonymiaa.
Oppilaat lukevat lauseita EⅠ:ssä opittujen konjunktiosuhteiden pohjalta. Yleinen japanilainen kysymys "On '00', mutta miksi? Kysymykset muodossa "〇とある, mutta miksi?" esiintyvät myös EII-materiaalissa.
Ensimmäisenä keskitytään konjunktiivisuhteeseen
Ensimmäinen asia, johon kannattaa keskittyä, on konjunktiivisuhde.
On vain rajallinen määrä lauseita, joita voi lukea ymmärtämättä konjunktiivia. Jos et ymmärrä paradokseja, kuten "mutta", ja väitteen ja järjen välistä suhdetta, kuten "koska" ja "siksi", voit ymmärtää vain kronologisessa järjestyksessä kirjoitetun.
E-aineiston läpikäyminen edellyttää, että ymmärrät, että kappaleiden välillä on yhteys ja että kokonaisuus väittää yhtä sanomaa.
Kumon-materiaali on sellaisenaan tehokas tämän tekstin osan ymmärtämisessä. Ne antavat kysymysten muodossa vähimmäismäärän tietoa, joka on tarpeen konjunktiosuhteen ymmärtämiseksi, ja saavat sinut oppimaan sen toistuvan harjoittelun kautta.
On kuitenkin vielä yksi osa-alue, josta on huolehdittava, jotta Kumonin sähköiset materiaalit saadaan selvitettyä. Se on suositeltujen kirjojen vaikeustaso.
Opetusmateriaalit ovat nyt täysimittaisia romaaneja.
Kumon julkaisee suositeltuja kirjoja kullekin luokka-asteelle, ja japanin kielen opetusmateriaalien kysymykset on periaatteessa otettu suositelluista kirjoista. Ja vähitellen, noin E-tasolta alkaen, suositeltujen kirjojen valikoima alkaa muuttua romaanin kaltaiseksi.
Suositeltavat kirjat, jotka D-luokkaan asti haisivat hieman kuvakirjoilta, ovat nyt selvästi romaaneja E-lukuaineistossa.
Jos sinulla ei ole tapana lukea, edes aikuisena, saatat alkaa tuntea, että lukemisessa on este tästä eteenpäin. Romaaneissa on tietystä kohdasta lähtien eräänlainen kynnys, joka on erilainen kuin sanaston ja kieliopin kynnys. Tarkemmin sanottuna kirjailija alkaa asettaa etusijalle sen, että tarinasta tehdään kiinnostavampi ja realistisempi kuin että se olisi helppo ymmärtää.
Yleisesti sanotaan, että tarinoissa asiat ovat emotionaalisesti mukaansatempaavampia lukea, jos ne kuvitellaan mieluummin kuin selitetään. Sama pätee myös tosielämässä. Jos pidät jostakusta jossakin määrin, voit sanoa: "Olen kiinnostunut sinusta ja haluaisin pitää kädestäsi kiinni, käykö se?". On jännittävämpää, jos kädestäsi pidetään hiljaa kiinni kuin jos joku kysyy sinulta: "Saanko pitää kädestäsi kiinni, koska olen kiinnostunut sinusta?".
Mutta tietysti selityksen puute vaikeuttaa asian ymmärtämistä. Jos joku pitää kädestäsi kiinni tungoksessa, voi olla, että hän tarttui käteesi vain siksi, että pelkäsi joutuvansa erilleen sinusta, tai siihen ei välttämättä liity mitään romanttista vivahdetta.
Tosielämässä voit ehkä kysyä heiltä, mitä he tarkoittavat. Mutta romaanissa et voi kysyä hahmoilta. Voit vain epäsuorasti selvittää heidän tekojensa merkityksen romaanin muihin osiin kirjoitetuista jaksoista ja dialogeista. Tämä tulkinnanvaraisuus on romaanien todellinen viehätysvoima, ja vaatii tiettyä perehtyneisyyttä ja harjaantuneisuutta, jotta voi tuntea sen todellisen viehätyksen.
Totuttele "älä uskalla puhua" -kertomustapaan mangan ja animen kautta.
On vaikea tottua romaanien (tarinoiden) ainutlaatuiseen kulttuuriin, joka ei uskalla kertoa totuutta. Tässä voi auttaa animen ja mangan katsominen, jotka sisältävät visuaalista tietoa.
Romaanissa on myös monia kohtia, jotka 'uskaltavat olla puhumatta'. Romaanit ovat kuitenkin pelkkää tekstiä sisältävä media. Se, mitä tekstissä ei sanota, ei oikeastaan sanota missään, ja sen arvaaminen vaatii korkeaa lukutaitoa.
Anime ja manga sisältävät dialogin lisäksi visuaalista tietoa kuvituksen muodossa. Näin lasten on helpompi ymmärtää, että he voivat päätellä merkityksen hahmojen toiminnasta ja ilmeistä, vaikka hahmot eivät puhuisikaan. Jos sinulla on suosikkisarjakuva, mieti tunnetuinta kohtausta. Siinä ei ehkä ole lainkaan dialogia tai se voi olla hyvin suoraviivainen. Mutta yhdessä lyhyiden sanojen kanssa voitte arvata ilmeen ja kohtauksen merkityksen, mukaan lukien erilaiset olosuhteet, jotka ovat tapahtuneet.
Jos olet lukenut One Pieceä, muistele Alabaster Arcia. Hän osoitti Bibille olevansa yksi heistä näyttämällä hänelle O-merkkiä käsivarressaan. Siinä kaikki. Tässä kohtaa voit tottua "älä uskalla puhua" -tyyppiseen tarinankerrontaan.
Draamat ja elokuvat eivät eroa toisistaan siinä, että ne sisältävät visuaalista informaatiota, mutta päinvastoin, visuaalista informaatiota on liikaa. Elävässä toiminnassa on paljon enemmän informaatiota kuin kuvissa. Silloin on vaarana, että huomio kiinnittyy nyt epäolennaisiin osiin. Jos pidät siitä, se ei ole ongelma, mutta anime ja manga ovat tavoitteen kannalta parempia.
Kumonin suosittelemat kirjat sisältävät melko paljon kertovaa tekstiä. Jos keskityt liikaa "opiskeluun" ja rajoitat viihdettä, saatat huomata, että japanin kielen taitosi eivät kehity odottamattomalla tavalla. Uskallus valita helposti ymmärrettäviä ja syvälliseen lukemiseen kannustavia medioita auttaa heitä tutustumaan tarinoihin.